eli VIII luku Marti Soosaaren e-kirjasta "Uusi alku"
Mitä mielessä, sitä kielellä. Mitä kielellä, sitä mielessä.
Olet varmasti huomannut, että kun olet luvannut jollekulle jotakin, sen sanominen ääneen synnyttää heti tietyn moraalisen paineen – riippumatta siitä, oliko asia toiselle ihmiselle merkityksellinen vai ei. Ennen kaikkea emme halua olla omissa silmissämme niitä, jotka eivät pidä sanaansa, ja pidämme siitä, että ystävämme pitävät meitä sanamme mittaisina.
Arvaatko jo, mihin tällä tähtään? Kun lupaat jotakin monille ihmisille, saavutat tavoitteesi paljon todennäköisemmin. Asioiden kuuluttaminen ääneen ei tietenkään tunnu kovin mukavalta. Siihen liittyy monia pelkoja.
Entä jos epäonnistun? Kuka tietää – paljon riippuu myös siitä, mitä olet luvannut. Erki Nool ilmoitti aikoinaan ääneen haluavansa olympiavoittajaksi. Kriittiset ihmiset, joita ympärillämme riittää, pääsivät pilkkaamaan, että onpa siinä suurisuinen poika. He pilkkasivat siihen asti, kunnes Erki Noolista todella tuli olympiavoittaja. Sitten he ottivat seuraavan kohteen.
On toki toisenlaisiakin esimerkkejä. Jokaisen kauden alussa järjestettävä Viron hiihtomaajoukkueen lehdistötilaisuus on irvailijoiden suosikkitapahtuma. Harmi, ettei maailmancupissa oteta huomioon niitä sijoituksia kymmenen parhaan joukossa ja pistesijoja, joita hiihtäjämme omien sanojensa mukaan lähtevät tavoittelemaan. Kauden lopussa voimme kirjata vain sijat 70–80 ja todeta jälleen, ettei lupauksille ollut katetta. Irvailijat pääsevät huomauttamaan: ”Kuten aina, virolaiset sukeltavat kansainväliseen kilpailukaruselliin suurin toivein ja palaavat sieltä mukanaan paljon kokemusta.”
Sinun kannattaa ottaa tästä opiksesi ja muotoilla lupauksesi niin, että ne ovat toteutettavissa. Ystäväsi eivät ala pilkata sinua, jos lupasit pudottaa 20 kg mutta pudotitkin 15 kg. Jos tietysti lupasit pudottaa 20 kg mutta painosi nousikin 2 kg, tilanne voisi olla toinen. Niin ei kuitenkaan käy, kun olet miettinyt asiat huolellisesti läpi!
Selkeästi muotoiltujen tavoitteiden pitäisi tietenkin olla myös mitattavia. Tämä seuraa jo määritelmästä, sillä muuten ne eivät ole selkeitä. Uudenvuodenaattona ystävien kanssa vodkaryyppyjä kumoten ja possunkoipea hampaissa järsien on helppo sanoa: ”Ensi vuonna alan treenata kunnolla.” Se on juuri niin epämääräinen tavoite kuin olla voi. Jos lopulta 12. syyskuuta kävelet yhtenä päivänä töihin, koska isäsi lainasi autoasi viedäkseen muutaman tavaran maalle, voit ajatella täyttäneesi lupauksesi.
Pudotan painoa 20 kg. Alan käydä juoksutreeneissä kolme kertaa viikossa. Alan pitää treenipäiväkirjaa. Nämä ovat paljon konkreettisempia lupauksia. Tee omista lupauksistasi mitattavia.
Ole realistinen lupausta antaessasi – tämä on seuraava hyvä neuvo, joka usein jätetään huomiotta. Älä lupaa saunaillassa yli 1,5 promillen humalassa ”lähteä tänä vuonna kiipeämään Mount Everestin huipulle”, kun takana on jo monta olutta ja muutama vielä edessä, ellet ole tehnyt ajatuksen eteen vähäisintäkään taustatyötä.
Minulla on eräs oikein mukava ystävä. Hän oli aikoinaan hyvän tason urheilija ja on nykyään innokas urheilufani ja -tukija. Hänellä on joskus tapana huudella kuntoliikuntatapahtumien jälkeisissä saunailloissa tällaisia lupauksia: ”Ensi vuonna olen itsekin lähtöviivalla, alan treenata ja pudotan 20 kg.” Mitään tästä ei tietenkään tapahdu, ja seuraavana vuonna sama puhe toistuu saman tapahtuman jälkeen. Itse asiassa minulla on useitakin tällaisia ystäviä, ja luultavasti sinullakin. Toivottavasti kaikki muuttuu hänen osaltaan nyt, kun hän lukee tämän, ja hän alkaa miettiä lupauksiaan tarkemmin.
Tällaisessa hilpeässä mielentilassa annetulla lupauksella ei useinkaan ole katetta, koska sitä ei ole mietitty kunnolla eikä painettu mieleen. Hyvin tärkeät kysymykset ovat jääneet vaille vastausta: Milloin treenaan? Mitä treenaan? Miten alan pudottaa painoa? Kuka tekee minulle suunnitelman? Mitään ei ole mietitty loppuun asti. On vain tunne siitä, että haluaisi olla taas nuori ja urheilullinen ja juosta aitavälit 3 askeleella.
Tämän tarinan opetus ei ole se, ettei ystävien kanssa saisi pitää hauskaa tai muistella yhteisiä hienoja hetkiä urheilun parissa. Eikä kenellekään tietenkään tapahdu mitään pahaa, jos saunaillassa heittelee tällaisia sanoja. Kaikilla on hauskaa, ja tällaiset unelmat ovat mukavia keskustelunaiheita. Jos kuitenkin haluamme, että lupauksista olisi myös jotakin hyötyä, niitä täytyy miettiä tarkemmin. Rauhallisemmalla hetkellä niihin on palattava, niitä on arvioitava kriittisesti ja tarvittaessa muokattava realistisemmiksi. Näin siis siinä tapauksessa, että ylipäätään muistamme luvanneemme jotakin.
Palataan hetkeksi Kaire Leibakin tässä kirjassa esittämään ajatukseen. Hän lähtee treenaamaan heti päästyään töistä kotiin. Hän on määritellyt itselleen tavoitteen lisäksi myös ajan, jolloin hän treenaa. On erittäin tärkeää, että joko merkitset treenin kalenteriisi tai päätät sille tarkan ajankohdan. Se osoittaa, että olet miettinyt asiat läpi. ”Lähden juoksemaan heti ensimmäiseksi, kun pääsen töistä kotiin” on hyvin konkreettinen suunnitelma.
Aika ja paikka ovat tärkeitä. Jos et päätä, milloin ja missä treenaat, on epätodennäköistä, että treeni koskaan toteutuu. Ota tämä huomioon lupauksia antaessasi ja suunnitelmia tehdessäsi.
Jos liikkeelle lähtemisen yksi suuri tavoite on painonpudotus, sille ei tietenkään voi varata kalenterista tiettyä aikaa. Se on prosessi, jonka täytyy jatkua koko ajan. Silti on mahdollista tehdä suunnitelmia ja sopia konkreettisista toimista. ”Lopetan suklaan syömisen” on konkreettinen lupaus. ”Liityn Fitlap-ohjelmaan ja alan suunnitella siellä päivän ruokalistani” on toinen konkreettinen lupaus. ”Punnitsen itseni joka päivä” on kolmas.
Viimeinen ajatus on hieman ristiriitainen, sillä eri tutkimukset osoittavat, että päivittäin itsensä punnitsevat ihmiset pudottavat todennäköisesti enemmän painoa kuin harvemmin vaa'alla käyvät. Heidän joukossaan on kuitenkin myös enemmän niitä, jotka ”sekoavat” ja luovuttavat. Se, auttaako vai haittaako päivittäinen punnitseminen sinua, riippuu henkisestä vahvuudestasi ja kyvystäsi analysoida tuloksia.
Edellä mainitun Fitlap-ruokalistasuunnitteluohjelman perustaja René Laane vieraili FitQ:n ”Energia ülekanne” -podcastissa, jonka voit myös kuunnella tai katsoa jälkikäteen FitQ:ssa. Hän tietää, että ääneen annettu lupaus on lupaus, josta pidetään kiinni. Podcastissa hän lupasi saavuttavansa maaliskuun 2021 loppuun mennessä yhden elämänsä parhaista kunnoista. Lupaus ei yleisesti ottaen ole aivan niin konkreettinen kuin sen pitäisi olla, sillä entisenä voimanostajana René voisi nimetä myös tarkan tuloksen penkkipunnerruksessa tai maastavedossa. Hänellä on kuitenkin huomattava kokemus oman kehonsa tuntemisesta, ja hän on muutenkin täysi ”no BS man”. Siksi en epäile, etteikö hän pystyisi arvioimaan saavutuksiaan objektiivisemmin kuin sinä ja minä yhteensä.
Itse pyrin olemaan täsmällisempi ja kirjaan lupaukseni tarkasti, koska en muuten täysin luota omaan objektiivisuuteeni tässä asiassa. Konkreettinen lupaukseni kuuluu näin: koko vuoden 2021 ajan suoritan Lingvist-kieltenoppimisohjelmassa joka päivä yhden paketin (50 sanaa) heti ensimmäiseksi, kun istun aamulla tietokoneen ääreen.
Jos lupaus jäi jollekulle epäselväksi, Lingvist on vieraiden kielten oppimiseen tarkoitettu ohjelma, jonka ytimessä on sanojen oppiminen toistamalla ja kirjoittamalla niitä. Yhdellä oppitunnilla kysytään 50 sanaa, ja yhden tällaisen paketin tekeminen vie minulta noin 10 minuuttia. Käy tutustumassa. Se on hyvä Virossa tehty tuote. Kirjaa sen jälkeen oma konkreettinen lupauksesi ja sano se jossakin ääneen.
Etkö vieläkään usko, että asian sanomisesta ääneen on hyötyä? Et oikein haluaisi luvata ystävillesi mitään, mutta voisit kuitenkin ottaa vastaan hieman heidän energiaansa ja kannustustaan?
Siinä tapauksessa luo itsellesi Strava-tili ja kutsu kaikki Stravaa käyttävät Facebook-ystäväsi seuraamaan sinua. Kun seuraavan kerran lähdet juoksemaan tai pyöräilemään ja käynnistät Stravan, ystäväsi voivat antaa suorituksellesi peukun. Myönnämmepä sitä itsellemme tai emme, kyllä se hieman lämmittää mieltä.
Stravalle on myös paljon vaihtoehtoja. Voit siis googlata niitä, jos et jostakin syystä pidä oranssista ja ajattelet, että käyttöliittymässä voisi olla esimerkiksi enemmän sinistä.
Jos olet aivan varma, ettet halua vaivata ystäviäsi omilla asioillasi, siihenkin on olemassa pieni niksi. Löysin sen hiljattain ja käytän sitä muistaakseni asiat paremmin. Sano asia nimittäin ääneen itsellesi. Kenenkään ei tarvitse olla vieressäsi, jos pelkäät muiden katsovan sinua oudosti.
Olisihan se ehkä hieman outoa, jos punnitsisin kaupassa kaalia ja joku huokaisisi samaan aikaan ääneen selkäni takana: ”Heti kotiin päästyäni lähden juoksulenkille.” Kun sanot asian itseksesi jossakin rauhallisessa paikassa, et häiritse ketään. Itse olen käyttänyt tätä keinoa niin, että ennen kauppaan lähtöä sanon itselleni käväiseväni heti kaupasta tultuani pakettiautomaatilla hakemassa tavarani. Yhä useammin kävi niin, että tiesin kyllä paketin odottavan automaatissa mutta unohdin vain hakea sen. Tällä keinolla asiat pysyvät ainakin paremmin mielessä – myös treeneihin lähtö.
Jos et uskalla antaa lupausta ääneen muille, anna se itsellesi.
Tämä oli Marti Soosaaren e-kirjan "Uusi alku" kahdeksas luku. Olemme julkaisseet myös aiemmat luvut, ja voit lukea ne blogistamme. Koko e-kirjan voit puolestaan ladata TÄÄLTÄ.
