”Pikoioninen” magnesium ja muut ihmelääkkeet

Kananliha on erinomainen proteiinin lähde, mutta meidän yrityksemme kananliha on kerrassaan sensaatiomaista. Se on peräisin kanoista, joilla on kaksi jalkaa ja kaksi siipeä, joten se on hyvin erityistä. Lisäksi kananlihamme sisältää 99,98 % kananlihaa. Kuulostaako typerältä? Juuri näin useat tunnetut somevaikuttajat markkinoivat Kontamon tuotevalikoiman uusia ”ihmetuotteita”.

Jos olet viime aikoina selannut sosiaalista mediaa, olet todennäköisesti nähnyt mainoksia ”pikoionisesta” magnesiumista, kaliumista tai jostakin muusta kivennäisaineesta. Virossa näitä tuotteita markkinoi Kontamo, ja mainoskasvoina toimii useita tuttuja nimiä — Ott Kiivikas, Fitlap ja monia muita vaikuttajia, joita ihmiset ovat tottuneet pitämään terveyden ja ravitsemuksen asiantuntijoina. Aihetta käsiteltiin hiljattain myös TV3:n Laser-ohjelmassa ja ETV:n Impulss-ohjelmassa. Katsotaan siis hieman tarkemmin näiden tuotteiden sisälle ja selvitetään, mitä ihmiset, joita pidätte terveysalan mielipidevaikuttajina, jättävät teille kertomatta.

Myyntipuhe on vaikuttavaa: ”vallankumouksellinen teknologia”, ”imeytyy suoraan soluun”, ”imeytyy 99,98-prosenttisesti”. Ott Kiivikas väittää mainoksessa, että magnesium osallistuu 80 prosenttiin elimistössämme tapahtuvista prosesseista. Hän sanoo myös, että apteekista ostettavien oksidi- ja ”hydrokloridi”-muotojen imeytyminen on 4 %. Viron suurin terveellisen ravitsemuksen alusta on julkaissut tuotetta myyvän artikkelin blogissaan. Eikä siinä vielä kaikki: marraskuusta 2025 maaliskuuhun 2026 eli lähes puolen vuoden ajan se maksoi itse Facebook-mainonnasta saadakseen ihmiset lukemaan jutun blogistaan. Tarkoittaako tämä, että usko tuotteeseen on todella näin vahva? Vai onko tarjottu affiliate-kate yksinkertaisesti liian houkutteleva? Rahasta puhumme myöhemmin. Katsotaan ensin, mitä tuotteet sisältävät.

Mitä ”pikoioninen” oikeastaan tarkoittaa?

SI-järjestelmässä ”piko-” tarkoittaa suuruusluokkaa 10⁻¹² eli biljoonasosaa. ”Ioni” on sähköisesti varautunut hiukkanen, kuten kaliumioni K⁺. Piko on 1 000 kertaa pienempi kuin nano ja miljoona kertaa pienempi kuin mikro. Yhdistettynä ”pikoioninen” kuulostaa tekniseltä ja tieteelliseltä.

Ongelmana on, ettei tällaista termiä ole kemiassa, fysiikassa eikä ravitsemustieteessä. Se ei ole vakiintunut käsite. Jos etsit sitä oppikirjasta, et löydä mitään. Carolyn Dean keksi sanan oman tuotesarjansa markkinointia varten. Hänestä kerromme pian hieman lisää.

RnA ReSet on myynyt vuodesta 2015 lähtien muun muassa tuotteita ReMag, Pico Potassium, Pico Silver ja Pico Selenite. Yrityksen määritelmän mukaan ”pikoioninen” kivennäisaine on ”pikometrin kokoinen, elimistön solujen ionikanavia pienempi ja imeytyy siksi suoraan soluun”. Väite voi kuulostaa vakuuttavalta, jos viimeisin kosketuksesi kemiaan jäi lukioaikoihin.

Nopeat terveiset lukion kemianopettajalle — muistellaanpa, mitä hän meille opetti

Kuinka suuria aineiden ionit ylipäätään ovat? Saatatte muistaa, ja jos ette, kysymyksen asettelusta osaatte luultavasti jo päätellä, että melko pieniä. Kaikkien ionien kokoa mitataan pikometreinä. Se ei ole minkään ravintolisävalmistajan teknologinen saavutus vaan fysikaalinen tosiasia.

Muutama luku:

• Magnesiumioni Mg²⁺ — säde noin 72 pikometriä

• Kaliumioni K⁺ — säde noin 138 pikometriä

• Kalsiumioni Ca²⁺ — säde noin 100 pikometriä

Magnesiumioni on kooltaan 72 pikometriä — aina ja kaikkialla, jokaisessa pullossa, omenassa ja pähkinässä. ”Pikometrin kokoisen magnesiumin” mainostaminen on sama kuin mainostaisi ”märkää vettä” tai ”pyöreää ympyrää”.

Jos nyt kuvittelisimme tekevämmekin näistä ioneista vielä noin 100 kertaa pienempiä, sanokaamme todella 1 pikometrin kokoisia, se olisi mahdotonta. Jos ionin hajottaisi sen määrittävää atomirakennetta pienemmäksi, kyse ei enää olisi samasta aineesta eli magnesiumista tai muusta kivennäisaineesta.

Imeytyvätkö pienemmät ionit paremmin?

ReMagin markkinoijien väite, jonka mukaan pienempi ioni imeytyy paremmin, koska se ”mahtuu solukanavien läpi”, on silkkaa markkinointihölynpölyä. Biologiset ionikanavat eivät toimi kuin keittiösiivilät. Elimistön kaliumkanava valitsee nimenomaan K⁺-ionin (138 pm) ja torjuu Na⁺-ionin (102 pm), vaikka natrium on pienempi. Valinta perustuu kemialliseen yhteensopivuuteen, ei siihen, mikä mahtuu läpi ja mikä ei. Yhdysvaltalainen tutkija Roderick MacKinnon sai tästä työstä vuoden 2003 kemian Nobelin palkinnon. Pienempi = parempi -väite on biologisesti väärä. Elimistö ei toimi niin. Magnesiumionit pääsevät soluihin magnesiumionikanavien kautta. Kanavat tunnistavat asiakkaansa, ja tämä asiakas on aina samankokoinen.

Mitä pullossa oikeasti on?

Ainesosien perusteella tuotteet ovat käytännössä aivan tavallisia kivennäissuolaliuoksia:

• ReMag = magnesiumkloridia käänteisosmoosivedessä

• Pico Potassium = kaliumsitraattia vedessä sekä säilöntäaineita

• ReCalcia = kalsiumliuosta

Nämä ovat hyvin tutkittuja aineita, joita on käytetty vuosikymmeniä. Magnesiumkloridia saa apteekista — tai yleensä jopa ruoasta — moninkertaisesti halvemmalla. Kun magnesiumkloridia liuotetaan veteen, se on jo ioneina. Tämä on lukiokemiaa. Mikään ”patentoitu 18-vaiheinen prosessi” ei muuta tätä tosiasiaa.

Vedessä olevaa magnesiumionia ei kiinnosta, millaisia ”vallankumouksellisia” vaiheita sille on matkan varrella tehty. Sitä on voitu keittää, jäädyttää, elektrolysoida, valuttaa sideharson läpi, kypsyttää 12 kuukautta tammitynnyrissä tai ladata heilurilla positiivisella energialla. Olivatpa nuo 18 patentoitua vaihetta mitä tahansa, magnesiumioni pysyy samana. Toisin kuin soluilla, ioneilla ei ole minkäänlaista muistia — ei edes kultakalan muistia. Ratkaisevaa on ainoastaan etiketissä ilmoitettu koostumus — MgCl₂ ja käänteisosmoosivesi. Elimistössä se toimii täsmälleen samalla tavalla kuin mikä tahansa muu MgCl₂-liuos. Ionien historialla ei ole mitään merkitystä.

Eikö nestemäisestä muodosta ole lainkaan hyötyä?

Reiluuden nimissä on myönnettävä, että yksi nestemäisen magnesiumin puolesta esitetty perustelu pitää paikkansa. Elimistön on käsiteltävä tabletti itse. Tabletin on hajottava mahalaukussa, suolan liuettava ja vasta sitten jakauduttava ioneiksi. Nestemäisessä liuoksessa tämä työ on jo tehty: magnesium on valmiiksi vapaina Mg²⁺-ioneina ja valmis imeytymään ruoansulatuskanavassa.

Tästä on hyötyä ihmisille, joilla on vähän mahahappoa, kuten iäkkäille ja protonipumpun estäjien käyttäjille. Heillä tabletti voi todella liueta huonommin. Tämä on kuitenkin nestemäisen muodon etu, ei nimenomaan ReMagin etu. Saat saman tuloksen liuottamalla minkä tahansa magnesiumsuolan veteen ennen juomista. Hyvin valmistetut magnesiumsitraattitabletit liukenevat joka tapauksessa nopeasti mahalaukussa, sillä sitraatti liukenee erittäin hyvin. Ero biologisessa hyötyosuudessa on pikemminkin 35 % vs. 45 % kuin 4 % vs. 99,98 %. Se ei missään tapauksessa oikeuta moninkertaista hintaeroa.

Mikä mainoksissa on totta ja mikä valhetta?

Katsotaan tarkemmin, mitä vaikuttajat sanovat näiden tuotteiden mainoksissa. Ott Kiivikas esittää omassa mainoksessaan kaksi väitettä, joita kannattaa tarkastella lähemmin.

Väite: ”Magnesium on elimistön tärkein kivennäisaine, ja 80 % prosesseista tapahtuu magnesiumin avulla”

Osittain totta, mutta vahvasti liioiteltua. Magnesium on todellakin erittäin tärkeä. Eri lähteiden mukaan se toimii kofaktorina 600–800 entsyymijärjestelmässä. Luku 80 % on kuitenkin peräisin suoraan RnA ReSetin omasta markkinointimateriaalista, ei tieteellisestä kirjallisuudesta. Ihmiskehossa tapahtuu todellisuudessa tuhansia entsymaattisia reaktioita. Magnesiumin osallistuminen 600–800 reaktioon on merkittävää, mutta 80 % on hyvin voimakas liioittelu.

Onko magnesium tärkein kivennäisaine? Määrällisesti elimistössä on eniten kalsiumia, pääasiassa luissa ja hampaissa. Kalium on solujen sisällä yleisin kationi. Magnesiumin merkitys on suuri, mutta sen kutsuminen ”tärkeimmäksi” on selvästi markkinointiliioittelua.

Väite: ”Apteekeissa myydään magnesiumoksidia ja -hydrokloridia, joiden imeytyminen on 4 %, mutta ReMagin imeytyminen on 99,98 %”

Jos sanoisin, että Volkswagenin polttoainesäiliöön tankatun bensiinin energiasta vain 25 % saadaan tehokkaasti muutettua auton liikkeeksi, mutta BMW:n säiliöön laitettu polttoaine on 100-prosenttista bensiiniä, mitä ajattelisit vertailusta? Kuulostaisiko se asiantuntevalta vai siltä, että olisin juuri verrannut turskaa pingismailaan?

Kaksi täysin erilaista lukua on tarkoituksella sekoitettu ja asetettu rinnakkain.

Ensin pieni yksityiskohta: Ott Kiivikkaan mainitsemaa ”magnesiumhydrokloridia” ei ole olemassa. Kiivikas tarkoittaa todennäköisesti joko magnesiumkloridia (MgCl₂) tai magnesiumhydroksidia (Mg(OH)₂). Kyse ei ole merkityksettömästä yksityiskohdasta tai pelkästä lipsahduksesta, sillä magnesiumkloridi on ironista kyllä juuri sama lähtöaine, josta ReMag valmistetaan.

Entä mistä 4 % on peräisin? Luku on peräisin yhdestä vuonna 2001 julkaistusta tutkimuksesta (Firoz & Graber), jossa magnesiumoksidin biologinen hyötyosuus todellakin osoittautui hyvin pieneksi. Se on kuitenkin yhden yksittäisen tutkimuksen huonoin tulos. Useiden tutkimusten meta-analyysin mukaan magnesiumoksidin biologinen hyötyosuus on noin 23 %, mikä on silti muita muotoja heikompi. Magnesiumsuolojen imeytymiseksi on eri tutkimuksissa mitattu 30–68 %. Esimerkiksi sitraatin imeytyminen on verrattavissa kloridiin: noin 30–65 % vs. noin 30–68 %. Mainokseen on poimittu tarkoituksella yhden tutkimuksen huonoin luku eikä eri tutkimusten keskimääräistä tulosta. Saatte arvata kolme kertaa miksi.

Mistä sitten tulee maaginen 99,98 prosentin imeytyminen? Luku ei liity lainkaan imeytymiseen. RnA ReSetin omissa materiaaleissa kerrotaan, että yritys ostaa 99,98–99,99-prosenttisen puhtaita magnesiumharkkoja. Kyse on raaka-aineen puhtaudesta eli siitä, kuinka suuri osa harkosta on magnesiumia ja kuinka suuri osa epäpuhtauksia. Jos kultaharkko on ”99,99-prosenttisen puhdas”, se kertoo kullan kemiallisesta puhtaudesta, ei siitä, kuinka hyvin elimistösi imeyttää kultaa.

Mainoksessa nämä kaksi lukua kuitenkin asetetaan rinnakkain niin, että syntyy vaikutelma 4 prosentin ja 99,98 prosentin erosta biologisessa hyötyosuudessa. ”25× TEHOKKAAMPI!!! MUCH WOW….” Todellisuudessa toinen luku liittyy kemiaan ja toinen fysiologiaan, eikä niitä voi verrata keskenään.

Yksikään riippumaton tieteellinen tutkimus ei myöskään ole osoittanut, että ReMag imeytyisi 99,98-prosenttisesti. Yritys itse väittää jopa, että tuote ”imeytyy 100-prosenttisesti solutasolla”, mutta ei esitä väitteen tueksi yhtäkään vertaisarvioitua tutkimusta. Biologisesti 100-prosenttinen imeytyminen on erittäin epätodennäköistä. Mikään ravintolisä ei saavuta sitä muodosta riippumatta.

Ovatko nämä tuotteet turvallisia?

Useimmat ovat, mutta eivät kaikki. Tuotteet kannattaa erottaa toisistaan.

Suhteellisen turvallisia: Pico Potassium, ReMag, ReCalcia ja muut yhtä kivennäisainetta sisältävät tuotteet normaaleina annoksina. Riskit ovat samat kuin muillakin kivennäisainelisillä. Magnesiumin yliannostus aiheuttaa ripulia, kaliumin yliannostus on vaarallinen munuaisongelmista kärsiville ja niin edelleen. Annokset ovat yleensä pieniä, eivätkä tuotteet itsessään ole myrkyllisiä, kunhan niitä käytetään oikeina määrinä.

Todellinen riski: Pico Silver (kolloidinen hopea). Saman yrityksen tuotetta markkinoidaan ”vastustuskyvyn tukena”. Hopeaa sisältävien ravintolisien pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa argyriaa eli peruuttamatonta siniharmaata ihon pigmentoitumista, joka johtuu hopean kertymisestä ihoon. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA ei pidä kolloidista hopeaa turvallisena tai tehokkaana minkään sairauden hoidossa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ei ole hyväksynyt sitä ravintolisäksi. Argyria ei ole hengenvaarallinen, mutta kolloidisen hopean käytöllä voi olla elinikäiset ja kosmeettisesti katastrofaaliset seuraukset.

Varovaisuutta vaativa: Pico Selenite (seleeni). Seleenin terapeuttinen leveys on kapea. Aikuisen turvallisen päiväsaannin yläraja on noin 400 mikrogrammaa, ja pitkäaikainen liikasaanti aiheuttaa selenoosia, jonka oireita ovat hiusten ja kynsien lähtö sekä hermovauriot. Jos seleeniä käytetään samanaikaisesti useista lähteistä, seurauksena on todellinen riski ja epämiellyttäviä haittoja.

Käyttäjäkokemukset ovat myönteisiä — valehtelevatko asiakkaat?

Rehellisesti sanottuna tuskin. Monet ReMagia ostavat ihmiset tuntevat aidosti voivansa paremmin. Mutta miksi?

Ensinnäkin magnesiumin puute on voinut olla heille todellinen ongelma. Arvioiden mukaan jopa kolmannes länsimaiden aikuisista ei saa ruoasta riittävästi magnesiumia. Jos alat käyttää 300 mg magnesiumia päivässä, voit todella hyötyä siitä — riippumatta siitä, tuliko magnesium 85 euron ”pikoionisesta” pullosta vai 7 euron apteekkivalmisteesta. Magnesium on magnesiumia. Asiakas selittää vointinsa paranemisen ReMagilla, vaikka todellisuudessa häntä auttoi yksinkertaisesti magnesiumin käytön aloittaminen. Apteekkituotteella olisi saatu sama tulos moninkertaisesti halvemmalla.

Toiseksi lumevaikutus on voimakas. Kun maksat tuotteesta 85 €, olet lukenut vakuuttavia materiaaleja ”solutason imeytymisestä” ja luottamasi vaikuttaja on vakuuttanut tuotteen olevan 25 kertaa tehokkaampi, odotat tuloksia. Aivot ovat erittäin hyviä antamaan sinulle sitä, mitä odotat. Lumevaikutus on tieteellisesti hyvin dokumentoitu, ja se vaikuttaa erityisen voimakkaasti subjektiivisiin oireisiin, kuten väsymykseen, lihasjännitykseen ja unen laatuun. Juuri näiden vaivojen vuoksi ihmiset ostavat magnesiumia. Apteekin 7 euron tabletti ei synnytä samanlaista lumevaikutusta, koska kukaan ei ole kertonut sen olevan erityinen.

Kolmanneksi palaute on valikoitunutta. Tuotteesta paljon maksaneet ihmiset ovat motivoituneita uskomaan sen toimivan. Psykologiassa ilmiö tunnetaan ostopäätöksen jälkeisenä rationalisointina. Myönteisen kokemuksensa julkisesti jakava saa enemmän palautetta ja saattaa saada seuraavan pullon alennuksella. Ne, jotka eivät huomanneet eroa, kirjoittavat harvoin arvosteluja, eikä myyjä julkaise niitä.

Myönteinen palaute ei siis todista, että ReMag olisi apteekin magnesiumia parempi. Se todistaa, että magnesiumin käytöstä voi olla apua ja että ihmisen psykologia toimii. 

Kuka on Carolyn Dean?

Carolyn Dean valmistui Dalhousien lääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1978. Vuonna 1995 Ontarion lääkäreiden ja kirurgien kollegio peruutti hänen lääkärinlupansa tarkasteltuaan 36 hänen potilaansa hoitoa. Syiksi mainittiin epätieteellisten diagnostisten menetelmien, kuten hiusanalyysin, iridologian ja vyöhyketerapian, käyttö sekä lääketieteellisesti perusteettomat hoidot, kuten homeopatia, kahviperäruiskeet ja paksusuolen huuhtelut. Dean ei kiistänyt syytteitä eikä saapunut kuulemistilaisuuteen.

Myöhemmin hän sai Kaliforniassa ehdollisen toimiluvan, jonka ehtona oli erityiskokeen suorittaminen ja lisäkoulutus. Hän on kirjoittanut rokotevastaisuutta ja kolesterolidenialismia edistäviä kirjoja. Quackwatch ja muut tieteellistä skeptisismiä edustavat julkaisut ovat arvostelleet häntä vuosien ajan pseudotieteen edistäjänä.

Tämä ei automaattisesti tarkoita, että jokainen hänen tuotteensa olisi huono. Mutta jos joku keksii ”vallankumouksellista” terminologiaa, jota tieteessä ei todellisuudessa ole, ja myy siihen perustuvaa tuotetta 5–10 kertaa apteekkihintaa kalliimmalla, on hyvä tietää, kuka idean keksi ja millainen hänen taustansa on.

Miksi vaikuttajien mainonta on ongelma?

Kun Ott Kiivikas, Fitlap tai joku muu tunnettu terveysalan kasvo suosittelee ”pikoionista magnesiumia”, moni pitää sitä asiantuntijan suosituksena. Katsotaan kuitenkin, mitä todellisuudessa tapahtuu. Vaikuttaja toistaa valmistajan omia markkinointiväitteitä tarkistamatta niitä ja saa siitä korvauksen. Hän ei ole itse etsinyt tai tarkistanut lukuja tutkimuksista. Ne ovat peräisin RnA ReSetin mainosmateriaaleista. Vaikuttajan auktoriteetti terveysalalla tekee väitteistä tavallisen ihmisen silmissä uskottavia, sillä kenellä meistä olisi aikaa perehtyä itse kaikkeen? Mutta miksi vaikuttajat tekevät näin?

Kurkistetaan vaikuttajien lompakkoon

Terveystuotteiden affiliate-markkinoinnissa vaikuttaja ansaitsee tavallisesti 15–25 % jokaisesta myynnistä, joka tehdään hänen alennuskoodinsa tai linkkinsä kautta. Tunnetummille nimille maksetaan usein lisäksi kiinteä korvaus sisällön tuottamisesta. Viron markkinoilla yhdestä video- tai julkaisukampanjasta voidaan maksaa vaikuttajalle 500–3 000 euroa hänen seuraajamääränsä mukaan. Ott Kiivikas on Virossa niin tunnettu, että hänen palkkionsa on todennäköisesti lähempänä asteikon yläpäätä.

Katsotaan, mitä tämä tarkoittaa käytännössä ReMagin kohdalla.

480 ml:n ReMag-pullo maksaa yrityksen verkkokaupassa 85 €. Hinta sisältää arvonlisäveron, joten noin 16,50 € menee valtion kassaan. Suurempi viiden pullon pakkaus maksaa 340 €. Yhden pullon saa siis ”kaupan päälle”, mikä vastaa 20 prosentin alennusta. Itse tuote sisältää magnesiumkloridia ja vettä, joten raaka-aineen hinta mitataan senteissä. Tuotannon ja logistiikan kokonaiskustannukset ovat todennäköisesti 3–5 € pulloa kohti. Näin jokaisesta pullosta jää noin 65 euron bruttokate, josta riittää sekä anteliaaseen vaikuttajapalkkioon että yrityksen mukavaan voittoon.

Vaikuttajan kannalta laskelma näyttää suunnilleen tältä:

• Yksi myyty 480 ml:n pullo (85 €) → vaikuttaja ansaitsee 12–21 €

• Yksi myyty viiden pullon pakkaus (340 €) → vaikuttaja ansaitsee 51–85 €

• Kun päälle lisätään videosta maksettava kiinteä korvaus → yhteensä tuhansia euroja kampanjaa kohti

Tarkkoja summia ja sopimuksia emme tietenkään tiedä. Nämä ovat markkinoiden keskiarvoihin perustuvia, lautasliinan kulmalle tehtyjä laskelmia. Asianosaiset voivat halutessaan täsmentää omat lukunsa, mutta etäältä katsottuna jopa Mati Alaver sanoisi: ”ei hullumpaa”.

”Latausjakso” hyvin suunniteltuna liiketoimintamallina

Kiivikas neuvoo mainosvideollaan asiakkaita aloittamaan 100 mg:sta ja nostamaan annoksen 300 mg:aan. ”Latausjakson” tulisi kestää 3–6 kuukautta. Kun annos on 300 mg päivässä, yksi 480 ml:n pullo kestää noin kolme kuukautta. Kuuden kuukauden kuuri tarkoittaa kahta pulloa eli 170 €. Kontamo suosittelee urheilijoille vielä suurempia annoksia — 80 kg painavalle henkilölle 800–1 200 mg päivässä. Tällä annoksella yksi pullo kestää vain noin viisi viikkoa, ja kuuden kuukauden kuuri vaatii jopa viisi pulloa. Hinnaksi tulee 340 €, jos pullot ostetaan kerralla 20 prosentin alennuksella, tai 425 €, jos ne ostetaan erikseen.

Yksi asiakas ei merkitse vain yhtä kauppaa, vaan useita kuukausia jatkuvia uusintaostoja. Myyntiperusteena ”latausjakso” on nerokas: se kuulostaa tieteelliseltä ja selittää, miksi et voi vain kokeilla yhtä pulloa ja lopettaa. Kuuri on vietävä loppuun, tai tuloksia ei tule. Lääkäritkin suosittelevat kuurin loppuun saattamista potilaille, joilla on todettu kivennäisaineen puutos, mutta moninkertaisesti halvemmilla valmisteilla.

Vertailu apteekkiin — mistä oikeastaan maksat?

Apteekeissa on valtava valikoima magnesiumlisiä. Useimpiin on yhdistetty myös muita hyödyllisiä hivenaineita, mutta mahdollisimman oikeudenmukaisen vertailun vuoksi vertaamme mahdollisimman puhtaita tuotteita. Apteekissa myydään Tervisepüramiid Magneesiumtsitraat -valmistetta, joka on lähes puhdasta magnesiumsitraattia ja sisältää vain vähän apuaineita — paakkuuntumisenestoaineen ja stabilointiaineen, siinä kaikki. Yksi tabletti sisältää 1 300 mg magnesiumsitraattia, mikä vastaa 187,5 mg:aa elementaarista magnesiumia. Pakkauksessa on 30 tablettia, ja hinta on noin 6–8 €. Myös tämä hinta sisältää verot ja kauppiaan voiton. Ei vitamiineja, uutteita tai muuta ylimääräistä — vain magnesiumia. Aivan kuten ReMagissa, joka sisältää ainoastaan MgCl₂:ta ja puhdistettua vettä.

Magnesiumsitraatti on hyvin tutkittu muoto, jonka biologinen hyötyosuus on suuri. Tieteellisen kirjallisuuden mukaan se kuuluu samaan luokkaan magnesiumkloridin kanssa: noin 30–65 % vs. noin 30–68 %. Tässä tapauksessa kukaan ei voi väittää, että ”apteekin tuote on sitä huonoa oksidimuotoa, joka imeytyy heikommin”. Sitraatti on yksi parhaiten imeytyvistä magnesiumin muodoista. Asetetaan luvut rinnakkain. Annokseksi valitaan 375 mg elementaarista magnesiumia päivässä eli kaksi Tervisepüramiid-tablettia tai 6,25 ml ReMagia:

Sama määrä magnesiumia, käytännössä sama biologinen hyötyosuus eikä kummassakaan ylimääräisiä aineita. ReMag on vain kolme kertaa kalliimpaa. Noin 170 euron hintaero kuuden kuukauden aikana maksetaan pelkästä ”pikoionisuudesta” ja vaikuttajien palkkioista. Ainoaksi perusteluksi jää, että ”ReMag on käynyt läpi 18-vaiheisen prosessin”. Yksikään riippumaton tutkimus ei kuitenkaan osoita, että prosessi muuttaisi mitään.

Eikö lääketeollisuuden pitänyt olla valtavan kannattavaa? Miksi magnesium on sitten apteekissa niin halpaa?

Tämä on erittäin hyvä kysymys. Lääke- ja ravintolisäliiketoiminnan katteet ovat varsin hyvät, ja jo 84 euroon sisältyy reippaasti voittoa. Kaivetaan vielä hieman syvemmälle — noin 1 600 metrin syvyyteen, jossa sijaitsee 250 miljoonaa vuotta vanha Zechsteininmeren suolakerrostuma. Alankomaalainen NedMagin tehdas louhii sieltä magnesiumkloridia ja myy raaka-ainetta muun muassa virolaiselle terveystuotteita valmistavalle Nurmelle. Nurme pakkaa raaka-aineen siististi ja myy Prismassa MgCl₂-hiutaleita jalkakylpyihin 700 g:n pakkauksessa hintaan 8,18 €. Kilohinnaksi tulee 11,69 €. Myös tähän hintaan sisältyvät kauppiaan, pakkaajan ja valmistajan voitot sekä verot.

Nurme ei selvästikään osaa harjoittaa tätä liiketoimintaa oikein. Jos se liuottaisi saman raaka-aineen veteen, kutsuisi sitä pikoioniseksi ja suosittelisi nauttimaan sitä pieniä määriä sisäisesti sen sijaan, että sitä kaadettaisiin runsaasti jalkakylpyveteen, se voisi pyytää 700 g:n pakkauksen veteen liuotetusta sisällöstä 248 €. Nurmen 700 g:n magnesiumjalkakylpypakkauksesta voisi valmistaa 2,9 pulloa ReMagin kanssa identtistä liuosta. Todennäköisesti sille pitäisi vielä tehdä 18 hokkuspokkustemppua, jotta voitaisiin väittää tuotteen olevan valmistettu poikkeuksellisen ainutlaatuisella menetelmällä, mutta sen ei tarvitsisi tulla kalliiksi. Tulos olisi sama, jos Kirsti Timmer levittäisi tarotkortteja tynnyrin päälle. Samasta pakkauksesta voisi siis ansaita 30,3 kertaa enemmän.

Nurmen tuotepakkaukseen on kirjoitettu ”vain ulkoiseen käyttöön”, mutta syynä ei ole se, että kyse olisi erilaisesta magnesiumista. Laki edellyttää tällaista merkintää kosmetiikkatuotteilta. Tuotetta ei myöskään ole annosteltu suun kautta käytettäväksi, vaan se on tiivistetyssä muodossa. Luotettavien ravintolisävalmistajien tehtävänä on säätää annokset sellaisiksi, etteivät määrät aiheuta haitallisia vaikutuksia. Emme siis suosittele ahmimaan jalkakylpysuolaa ravintolisänä. Esimerkki havainnollistaa vain sitä, kuinka paljon ”pikoioninen” merkintä nostaa hintaa — sama aine 30 kertaa kalliimpana.

Miksi Fitlap ja muut eivät suosittele apteekin magnesiumia?

Vastaus on yksinkertainen: apteekin magnesiumvalmisteilla ei yleensä ole affiliate-ohjelmaa. Kukaan ei maksa sinulle 15–25 prosentin palkkiota, jos neuvot Facebook-videolla ostamaan apteekista 7 euron magnesiumsitraattia. Mutta jos kehotat ostamaan 85 euron ”pikoionista” magnesiumia ja kirjoittamaan alennuskoodikenttään Fitlap, ansaitset jokaisesta kaupasta. Näin syntyy tilanne, jossa vaikuttaja suosittelee aina kalliimpaa tuotetta — ei siksi, että se olisi parempi, vaan siksi, ettei halvempi tuote tuota hänelle rahaa. Moni tekee vaikuttajatyötä nimenomaan ansaitakseen.

Tämä ei välttämättä tarkoita, että jokainen vaikuttaja valehtelisi tietoisesti. Hän saattaa vilpittömästi uskoa ReMagin olevan parempi. Siinäkin tapauksessa hänen mielipiteensä on kuitenkin muodostunut valmistajan markkinointimateriaalin perusteella eikä itsenäisiin tutkimuksiin pohjautuvan oman taustatyön tuloksena. Taloudellinen kannustin suositella juuri tätä tuotetta apteekin edullisen vaihtoehdon sijaan on todellinen, mutta hyvin piilotettu.

Viron mainoslaki edellyttää, että maksettu yhteistyö merkitään tunnisteella ”#yhteistyö” tai ”#mainos”. Vaikka merkintä olisi mukana, se ei kuitenkaan kerro mitään siitä, millaiset motiivit vaikuttajan työn taustalla ovat.

Mitä kannattaa tehdä, jos haluaa käyttää kivennäisainelisää?

Ensinnäkin useimmat monipuolisesti syövät ihmiset eivät tarvitse lainkaan kivennäisainelisiä. Magnesiumia saa hedelmistä, pähkinöistä ja täysjyväviljasta. Kaliumia saa banaaneista, perunoista ja pavuista. Kalsiumia saa maitotuotteista tai lehtivihanneksista. Ravintolisä on perusteltu, kun käytölle on konkreettinen lääketieteellinen syy, kuten krooninen puutos, munuaissairaus tai tiettyjen lääkkeiden haittavaikutus.

Jos lääkäri on suositellut lisää tai tiedät varmasti kärsiväsi puutoksesta:

• Magnesiumin hyvin tutkittuja muotoja ovat magnesiumsitraatti, magnesiumglysinaatti ja magnesiummalaatti. Niitä saa apteekista tavalliseen hintaan.

• Kaliumlisien annokset, enintään 100 mg, ovat joka tapauksessa pieniä verrattuna noin 3 500 mg:n päivittäiseen tarpeeseen. Kaliumia on siis yleensä helpompi saada lisää ruoasta.

• Kalsiumin kohdalla pätee sama — ruoka ennen ravintolisää.

Ellei sinulla ole vastustamatonta tarvetta tehdä lompakkoosi tilaa uusille seteleille, älä maksa ylimääräistä ”pikometrin koosta”. Se on fysikaalinen ominaisuus, joka on ollut jokaisella maailmankaikkeuden ionilla syntymästä lähtien. Lisähinnan pyytäminen siitä on sama kuin veloittaisi ylimääräistä siitä, että polkupyörässä on pyöreät renkaat.