Voisiko ketogeeninen ruokavalio auttaa lievittämään masennusta?
November 16, 20266 min lukuaika8 katselukertaa

Tämä artikkeli on konekäännetty. Alkuperäinen kieli on viro.

Voisiko ketogeeninen ruokavalio auttaa lievittämään masennusta?

Anette Auväärt

Kirjoittaja

Anette Auväärt

SuupalatArtikkelin 5 ydinajatusta — 30 sekunnissaKatso suupalat
  1. 01

    Aivot voivat käyttää energianlähteenä myös ketoaineita.

    Kun syö hyvin vähän hiilihydraatteja, maksa tuottaa rasvasta enemmän ketoaineita. Ne kulkeutuvat veren mukana aivoihin ja auttavat kattamaan osan niiden energiantarpeesta.

  2. 02

    Ketogeenistä ruokavaliota on käytetty epilepsian hoidossa jo yli sata vuotta.

    Tietyissä vaikeahoitoisissa epilepsiatapauksissa sitä käytetään myös Virossa hoitotiimin valvonnassa. Masennuksen osalta mahdollista hoitovaikutusta on tutkittava erikseen.

  3. 03

    Uudessa masennustutkimuksessa vointi parani kummallakin ruokavaliolla.

    Kuudessa viikossa masennusoireiden pistemäärä laski ketoryhmässä keskimäärin 10,5 ja vertailuryhmässä 8,3 pistettä. Epäselväksi jäi, merkitsikö noin 2,2 pisteen ero myös arjessa tuntuvaa lisähyötyä.

  4. 04

    Ketogeenisen ruokavalion alkuvaiheen etu ei ollut myöhemmässä arvioinnissa enää selvä.

    Kahdennellatoista viikolla ryhmien välinen ero ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Siihen mennessä lähes puolet ketoryhmästä oli lopettanut ruokavalion noudattamisen kokonaan.

  5. 05

    Vielä ei ole selvää, lievittikö masennusoireita juuri ketoosi.

    Virtsasta mitatun ketoaineiden määrän ja oireiden lievittymisen välillä ei havaittu selvää yhteyttä. Tulokseen saattoivat vaikuttaa myös muut muutokset, esimerkiksi ketoryhmälle tarjotut valmisruoat.

Kun puhutaan ravitsemuksen ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä, päädytään melko nopeasti siihen, saammeko riittävästi vitamiineja, kivennäisaineita ja muita tarpeellisia ravintoaineita. Minua jäi kuitenkin askarruttamaan hieman toisenlainen kysymys. Voisiko ravintoaineiden lisäksi mielenterveyteen vaikuttaa myös se, miten aivot käyttävät niitä energian tuottamiseen?

Voisi sanoa, että tämän aiheen ympärille on syntynyt kokonainen tutkimussuuntaus. Tutkijat selvittävät, voisiko aivojen energiankäyttöä muuttamalla lievittää joidenkin mielenterveyden häiriöiden oireita. Yksi tapa kokeilla tätä on ketogeeninen ruokavalio.

Kiinnostukseni herätti eräs tänä vuonna julkaistu tutkimus, jossa selvitettiin, voisiko ketogeeninen ruokavalio auttaa ihmisiä, joiden masennus ei ollut lievittynyt riittävästi masennuslääkehoidosta huolimatta. Tutkimuksen tulokset olivat sen verran kiinnostavia, että halusin perehtyä aiheeseen hieman tarkemmin ja katsoa, kuinka merkittäviä ne sitten todellisuudessa olivat.

Mistä aivot saavat energiaa?

Aivot saavat tavallisesti suurimman osan energiastaan glukoosista. Se on yksinkertainen sokeri, jota on joissakin ruoissa sellaisenaan ja jota elimistö saa myös esimerkiksi leivän tai perunan sisältämän tärkkelyksen hajotessa. Glukoosi kulkeutuu veren mukana aivoihin, missä solut voivat käyttää sitä energianlähteenä. Glukoosi ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto.

Kun ihminen syö hyvin vähän hiilihydraatteja, maksa alkaa tuottaa rasvasta enemmän ketoaineita. Ne kulkeutuvat veren mukana aivoihin ja sopivat myös aivosolujen energianlähteeksi. Näin aivot saavat osan tarvitsemastaan energiasta toista reittiä pitkin. Tätä tilaa, jossa ketoaineiden määrä veressä kasvaa, kutsutaan ketoosiksi.

Olette luultavasti jo kuulleet ketogeenisestä ruokavaliosta, sillä siitä puhutaan paljon sekä painonpudotuksen että erilaisten ruokavaliotrendien, kuten karnivoriruokavalion, yhteydessä. Ne eivät ole sama asia, mutta kummassakin ruokavalion hiilihydraattimäärä voi jäädä hyvin pieneksi. Ketogeenisen ruokavalion tavoitteena onkin saada elimistö ketoosiin, jotta se käyttäisi energianlähteenä enemmän rasvaa ja siitä tuotettuja ketoaineita. Tässä tutkimuksessa tutkijoita kiinnosti kuitenkin se, voisiko tällainen muutos vaikuttaa myös masennuksen oireisiin.

Mitä aivosolujen sisällä tapahtuu?

Jotta ymmärtäisimme, miten aivot käyttävät näitä eri energianlähteitä, palataan hetkeksi peruskoulun biologiaan.

Mitokondriot. Solun voimalaitokset, joiden nimi on luultavasti tuttu biologian tunnilta, vaikka luvun muu sisältö ei enää olisikaan kovin hyvin muistissa.

Ruoasta saatu energia on muutettava muotoon, jota solu voi käyttää toimintaansa. Tässä kuvaan astuu ATP eli adenosiinitrifosfaatti. Sen hajotessa vapautuva energia auttaa ylläpitämään hyvin monia solussa tapahtuvia prosesseja.

Saadakseen energiaa glukoosista solun on ensin hajotettava se pienemmiksi yhdisteiksi mitokondrioiden ulkopuolella. Niiden jatkokäsittely tapahtuu mitokondrioissa, joissa muodostuu suurin osa ATP:stä.

Ketoaineet on jo muodostettu maksassa rasvasta. Aivosolu voi käsitellä niitä suoraan mitokondrioissa ja ohittaa näin glukoosin hajotuksen alkuvaiheen. Molempien hajotessa vapautuvaa energiaa voidaan käyttää ATP:n tuottamiseen, mutta siihen päädytään eri reittejä pitkin.

Tässä alkaa myös hahmottua selvemmin, miksi tämä polttoaineen vaihtaminen kiinnostaa tutkijoita. Nyt kysymys on siitä, voisivatko nämä erot vaikuttaa myös hermosolujen toimintaan ja sitä kautta mielenterveyteen.

Hermosolut puolestaan tarvitsevat energiaa lähettääkseen viestejä toisilleen. Jos mitokondriot eivät toimi kunnolla, myös tämä viestintä voi kärsiä. Tästä herääkin ajatus, että ehkä toisen energianlähteen käyttö voisi tukea niiden toimintaa, mutta vielä ei ole selvää, auttaako se ja keitä.

Tämä ruokavalio on lääketieteessä jo vanha tuttu

Ketogeenistä ruokavaliota on käytetty epilepsian hoidossa jo 1920-luvulta lähtien.

Myös Virossa sitä käytetään tietyissä vaikeahoitoisissa epilepsiatapauksissa. Tämä tarkoittaa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa, ruokavalion tarkkaa suunnittelua ja toteutusta sekä hoitotiimin seurantaa. Pelkkä sokerin jättäminen pois aamukahvista on tästä varsin kaukana.

Meillä on siis jo esimerkki siitä, miten aineenvaihduntaan vaikuttaminen ruokavalion avulla voi auttaa aivosairauden hoidossa. Vaikutusta mielenterveyden häiriöihin on tietenkin tutkittava erikseen. Epilepsia ja masennus ovat eri sairauksia, eikä toisen hoitotuloksista voi päätellä, miten hoito tehoaa toiseen.

Mutta onko joku oikeasti kokeillut sitä?

Kyllä on. Skitsofrenian osalta pienen kokeen tulokset julkaistiin jo vuonna 1965. Kysymys ei siis ole uusi. Toistaiseksi on kuitenkin tehty vain vähän tutkimuksia, joiden perusteella voitaisiin sanoa, kuinka hyvin se toimii mielenterveyden häiriöiden hoidossa.

Vuonna 2024 julkaistuun Stanfordin pilottitutkimukseen otettiin mukaan 23 skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaa henkilöä, joilla oli myös aineenvaihdunnallisia ongelmia. Neljä kuukautta kestäneen ketogeenisen ruokavalion aikana havaittiin paranemista sekä aineenvaihdunnan mittareissa että psykiatrisissa oireissa (Sethi ym., 2024).

Tämä on jo syy tutkia aihetta lisää. Valitettavasti tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut verrokkiryhmää, minkä vuoksi ei voida sanoa, kuinka suuri osa muutoksesta johtui juuri ruokavaliosta. Myös osallistujien pieni määrä rajoittaa sitä, kuinka laajasti tuloksia voidaan yleistää.

Ketogeeninen ruokavalio masennuksen hoidossa: mitä uusi tutkimus osoitti?

Vuonna 2026 julkaistuun tutkimukseen osallistui 88 aikuista, joiden masennus ei ollut lievittynyt riittävästi lääkityksestä huolimatta. Heidät jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Toinen noudatti kuuden viikon ajan ketogeenistä ruokavaliota, toinen lisäsi hedelmien ja kasvisten syöntiä sekä korvasi tyydyttynyttä rasvaa tyydyttymättömällä rasvalla. Molemmat saivat ravitsemusohjausta. Ruokavaliolla ei korvattu masennuslääkkeitä, vaan tutkittiin, voisiko siitä olla lisäapua niiden rinnalla (Gao ym., 2026).

Masennusoireet vähenivät molemmissa ryhmissä. PHQ-9-kyselyn (yhdeksän kysymyksen masennusoirekysely) pistemäärä parani ketoryhmässä keskimäärin 10,5 ja vertailuryhmässä 8,3 pistettä. Ketoruokavalion etu oli noin 2,2 pistettä. Kirjoittajien arvion mukaan jäi kuitenkin epäselväksi, oliko ero riittävän suuri tuottaakseen tuntuvaa hyötyä ihmisten arjessa.

Kahdennellatoista viikolla ryhmien välinen ero ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Siihen mennessä lähes puolet ketoryhmästä oli lopettanut ruokavalion noudattamisen kokonaan. Kuuden viikon jälkeen myös valmisaterioiden tarjoaminen ja ravitsemusohjaus päättyivät, mikä auttaa ymmärtämään, miksi ruokavalion jatkaminen saattoi osoittautua vaikeaksi.

Ketogeenistä ruokavaliota noudattaneessa ryhmässä ei havaittu selvää yhteyttä virtsasta mitattujen ketoaineiden määrän ja masennusoireiden lievittymisen välillä.

Ketoryhmä sai valmisaterioita, jotka saattoivat helpottaa arkea. Lääkkeiden käytön muutoksia ei kirjattu, ja tutkimus oli lyhyt. Tulos on siis lupaava, mutta vielä ei ole selvää, lievittikö oireita juuri ketoosi vai jokin muu ruokavalioon liittynyt muutos ja säilyisikö hyöty myös pidemmällä aikavälillä.

Mitä tästä voi oppia ja mitä pitäisi tutkia seuraavaksi?

Sosiaalisessa mediassa tieteellisistä tutkimuksista tulee helposti suuria läpimurtoja ja alustavista tuloksista varmoja lupauksia. 

Ketogeenisen ruokavalion lisäksi tällä jutulla oli toinenkin tarkoitus: näyttää, mitä tapahtuu, kun sosiaalisessa mediassa suurena löytönä esitellyn tutkimuksen todella lukee läpi. Jäljelle jää pieni ero, useita rajoitteita ja joukko uusia kysymyksiä. Se voi tuntua pettymykseltä, mutta tieteessä se on usein aivan varteenotettavaa edistystä. Yhden tutkimuksen ei tarvitse ratkaista koko kysymystä. Sen arvo voi olla myös siinä, että nyt tiedämme paremmin, mitä seuraavaksi pitäisi selvittää.

Tulokset auttavat kuitenkin muotoilemaan seuraavat kysymykset tarkemmin: kenelle tällainen ruokavalio voisi sopia ja miten sen noudattamista voisi helpottaa arjessa? Näin jokainen pieni askel voi viedä lähemmäs parempia hoitomahdollisuuksia. Itse haluaisin tietää, riippuuko mahdollinen hyöty esimerkiksi ihmisen aineenvaihdunnan yksilöllisistä ominaisuuksista.

Nykyisten tulosten perusteella ei ole syytä muuttaa omaa hoitoa. Ketogeenisen ruokavalion kokeileminen mielenterveyden häiriön hoitoon edellyttää keskustelua hoitotiimin kanssa ja seurantaa.

Mutta ymmärrän täysin, miksi tämä aihe herättää ihmisissä kiinnostusta. Ajatus siitä, että ravitsemus voi vaikuttaa mielenterveyteen myös aivosolujen energiansaannin kautta, antaa syyn tarkastella ruoan ja mielenterveyden yhteyksiä uudesta näkökulmasta.

Tämä artikkeli ei korvaa henkilökohtaista ravitsemus- tai lääketieteellistä neuvontaa.

Jäikö artikkeli mieleen? Alla odottavat kertauskysymykset. Vastaa kaikkiin oikein, niin ansaitset FunTastyQ-tietopisteen.

Tämä artikkeli ei korvaa henkilökohtaista ravitsemus- tai lääketieteellistä neuvontaa.

Jäikö artikkeli mieleen? Alla odottavat kertauskysymykset. Vastaa kaikkiin oikein, niin ansaitset FunTastyQ-tietopisteen.



Anette Auväärt

Tietoa minusta

Anette Auväärt

Olen Anette Auväärt, TalTechin elintarvike- ja bioteknologian opiskelija. Kiinnostukseni ravitsemusta kohtaan heräsi COVID-19-pandemian aikana, kun halusin ymmärtää paremmin, miten päivittäiset ruokavalinnat vaikuttavat terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn. Ajan myötä tästä kiinnostuksesta kasvoi halu ymmärtää syvällisemmin ihmiskehon toimintaa ja oppia erottamaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa yleisesti levinneistä myyteistä. Juuri tämä johti minut opiskelemaan elintarvike- ja bioteknologiaa, jossa voin syventää tietojani päivittäin. Täällä jaan tieteellistä ja käytännönläheistä tietoa, jonka avulla voi erottaa faktat myyteistä ja tehdä tietoisempia ruokavalintoja.