Juotko sinäkin joka aamu taikavettä ylläpitääksesi kehosi pH:ta? Juuri näin itseään terveysasiantuntijoina pitävät ihmiset suosittelevat nyt kaikkia aloittamaan aamunsa. Emäksisen ruokavalion luvataan poistavan elimistöstä kaiken tulehduksen ja tekevän sinusta maailman terveimmän ihmisen. Jotkut väittävät sen jopa parantavan syövän.
Katsotaan tarkemmin, mistä emäksisessä ruokavaliossa on kyse.
Emäksinen ruokavalio on jälleen suosioon noussut trendi, jonka mukaan ihmisen pitäisi pitää elimistönsä pH tasapainossa ruokavalion avulla. Ajatuksena on, että elimistön liiallinen happamuus aiheuttaa tulehdusta, nopeuttaa ikääntymistä ja luo suotuisat olosuhteet syöpäsolujen kehittymiselle.
Tilanteen korjaamiseksi pitäisi siis syödä emäksisiä ruokia ja pitää siten elimistön pH tasapainossa. Eräällä uutissivustolla esimerkiksi kerrotaan, että juusto, maito, suola, liha ja viljat lisäävät veren happamuutta. Omenaviinietikalla ja sitruunamehulla puolestaan väitetään olevan elimistöä emäksisöivä vaikutus.
Mitä elimistön pH ylipäätään tarkoittaa?
pH kertoo liuoksen happamuudesta tai emäksisyydestä. Mitä enemmän vapaita vetyioneja on, sitä happamampi ympäristö ja sitä matalampi pH.
Elimistö ei ole yksi suuri tasalaatuista nestettä sisältävä säiliö. Se koostuu monista toisistaan erillisistä ympäristöistä, joista jokaisella on oma pH-arvonsa. Elimistö säätelee sitä kyseisen ympäristön tehtävän mukaan.
Esimerkiksi mahalaukun täytyy olla hyvin hapan. Mahalaukun sisällön pH voi olla noin 1–3. Happamuutta tarvitaan proteiinien sulattamiseen, pepsiinin aktivoimiseen ja monien ruoan mukana tulevien mikro-organismien tuhoamiseen. Siksi ei voida väittää, että hapan ympäristö olisi elimistölle aina haitallinen.
”Elimistön pH” ei ole yksi tarkasti määritelty ja mitattava arvo. Elimistön eri osissa kuuluukin olla erilainen pH: mahalaukku on hyvin hapan, veri lievästi emäksinen ja virtsan pH voi vaihdella huomattavasti.
Kun lääketieteessä puhutaan happo-emästasapainosta, tarkoitetaan yleensä ennen kaikkea veren pH:ta. Veren normaali pH on noin 7,35–7,45, joten veri on jo luonnostaan lievästi emäksistä.
Elimistö pitää veren pH:n hyvin kapealla vaihteluvälillä, sillä proteiinien, entsyymien, solukalvojen, hermoston ja sydämen toiminta riippuu sopivasta pH:sta.
Mitä tapahtuu, jos veren pH poikkeaa tältä vaihteluväliltä?
Kun veren pH poikkeaa mainitulta vaihteluväliltä, lähes kaikkien proteiinien, entsyymien, ionikanavien ja solujen toiminta häiriintyy. pH-asteikko on logaritminen: muutos 7,4:stä 7,1:een saattaa vaikuttaa pieneltä, mutta vetyionien määrä on todellisuudessa noin kaksinkertaistunut.
Pienet poikkeamat eivät välttämättä itsessään aiheuta oireita. Seuraavat oireet ovat tyypillisiä ennen kaikkea voimakkaille tai nopeasti kehittyville happo-emästasapainon häiriöille.
Jos veri muuttuu liian happamaksi:
Hengitys nopeutuu ja syvenee.
Sydänlihaksen toiminta voi heikentyä.
Verenpaine voi laskea.
Jos veri muuttuu liian emäksiseksi:
Ionisoituneen kalsiumin määrä vähenee.
Ilmenee lihaskramppeja ja -nykäyksiä.
Sydämen rytmihäiriöitä voi ilmetä.
Tämä osoittaa, ettei veren pH:ta kannata yrittää muuttaa emäksisemmäksi. Se muistuttaa pikemminkin ruumiinlämpöä, jolla on kapea normaali vaihteluväli ja jonka poikkeamat kumpaankin suuntaan ovat haitallisia.
Miten ruoat luokitellaan emäksisiksi?
Emäksisistä ruokavalioista puhuttaessa käytetään tavallisesti käsitettä PRAL eli potential renal acid load. Se arvioi, kuinka paljon happamia tai emäksisiä aineenvaihduntatuotteita munuaisten on poistettava virtsaan ruoan aineenvaihdunnan jälkeen. Arviossa huomioidaan ensisijaisesti ruoan proteiini-, fosfori-, kalium-, magnesium- ja kalsiumpitoisuus. Järjestelmä kehitettiin kuitenkin munuaisten happokuorman ja virtsan pH:n arviointiin, ei koko elimistön arvioimiseen.
Tämän perusteella ”emäksisiksi” luokitellaan yleensä hedelmät, kasvikset ja osa palkokasveista. Elimistö voi esimerkiksi muuttaa hedelmien sitraatin bikarbonaatiksi, jolloin munuaisten täytyy erittää vähemmän happoa ja virtsa voi muuttua emäksisemmäksi.
Lihaa, kalaa, kananmunia, juustoa ja viljoja kutsutaan usein ”happamiksi”, koska proteiinien tietyistä aminohapoista voi aineenvaihdunnassa muodostua sulfaatteja ja fosforista fosfaatteja, jotka munuaisten on poistettava.
Emäksinen ruoka ei siis ole kemiallisesti emäksistä, vaan se on luokiteltu tähän ryhmään PRAL-arvonsa perusteella.
Tieteellisissä tutkimuksissa ruoan mahdollista happokuormaa arvioidaan muun muassa PRAL-arvon avulla, mutta verkossa kiertävissä emäksisten ja happamien ruokien luetteloissa tätä järjestelmää ei välttämättä sovelleta johdonmukaisesti.
Mihin emäksinen ruokavalio todellisuudessa vaikuttaa?
Terveellä ihmisellä tavanomainen ruokavalio ei muuta veren pH:ta merkittävästi, sillä keuhkot, munuaiset ja puskurijärjestelmät pitävät sen vakaana. Ruoasta saatava happokuorma voi olla merkityksellisempi esimerkiksi munuaissairauksissa, joissa munuaiset eivät enää pysty poistamaan happoja riittävän tehokkaasti.
Tällainen ruokavalio vaikuttaa selvimmin virtsan pH:hon, sillä munuaisten täytyy poistaa elimistöstä aineenvaihdunnassa syntyneitä happamia ja emäksisiä yhdisteitä.
Ruoka voi vaikuttaa tilapäisesti myös suun, mahalaukun ja suoliston pH:hon, mutta nämä muutokset ovat yleensä paikallisia ja lyhytaikaisia. Suun tai mahalaukun pH:n muuttuminen ei tarkoita, että myös veren pH olisi muuttunut.
Mihin virtsan pH voi vaikuttaa?
Virtsan pH vaikuttaa siihen, kuinka hyvin eri aineet liukenevat virtsaan. Siksi virtsan pH on tärkeä esimerkiksi munuaiskivien yhteydessä. Hapan virtsa voi edistää virtsahappokivien muodostumista, kun taas liian emäksinen virtsa voi edistää kalsiumfosfaattikivien muodostumista.
Virtsan pH:lla on siis tärkeä fysiologinen vaikutus, mutta se rajoittuu pääasiassa munuaisiin ja virtsateihin. Emäksisempi virtsa ei tarkoita parempaa terveyttä eikä kerro veren tai muiden kudosten pH:sta.
Emäksinen ruokavalio ja tulehdus
Emäksiseen ruokavalioon kuuluu tavallisesti enemmän hedelmiä, kasviksia, palkokasveja ja muita käsittelemättömiä kasvikunnan tuotteita. Samalla suositellaan vähentämään lisättyä sokeria, alkoholia, pitkälle prosessoituja ruokia ja lihavalmisteita. Tällainen muutos voi todella parantaa terveyttä ja pienentää joitakin krooniseen tulehdukseen liittyviä arvoja.
Syynä ei kuitenkaan ole elimistön muuttuminen emäksisemmäksi. Hyödyt voivat johtua kuidun, vitamiinien ja kasvien bioaktiivisten yhdisteiden suuremmasta saannista, suoliston mikrobiomin muutoksista tai laihtumisesta.
Mikään ruokavalio ei myöskään voi poistaa elimistöstä kaikkea tulehdusta. Tulehdus on immuunijärjestelmän normaali reaktio, ja sen kroonistumiseen voi olla monia eri syitä.
Miten emäksisen ruokavalion pitäisi parantaa syöpää?
Väite emäksisen ruokavalion syöpää parantavasta vaikutuksesta perustuu havaintoon, että kasvaimen ympäristö voi olla tavallista happamampi. Tästä tehdään virheellinen johtopäätös, jonka mukaan hapan ruoka olisi luonut kyseisen ympäristön ja emäksinen ruoka voisi neutraloida sen. Todellisuudessa happamampi ympäristö johtuu kasvaimen omasta muuttuneesta aineenvaihdunnasta ja puutteellisesta verenkierrosta.
Virtsan muuttaminen emäksisemmäksi ei tee kasvaimen ympäristöstä emäksistä. Veren pH:ta ei myöskään voida nostaa ruoalla tasolle, jolla se tuhoaisi syöpäsoluja.
Joissakin havainnointitutkimuksissa ruoan suurempi happokuorma on yhdistetty syöpäriskiin, mutta tämä ei todista veren tai ”elimistön” happamuuden olevan syynä. Ei ole kliinistä näyttöä siitä, että emäksisellä ruokavaliolla voitaisiin parantaa jo todettu syöpä.
Mahdollinen poikkeus: krooniset munuaissairaudet
Terveellä ihmisellä munuaiset pystyvät poistamaan tavanomaisesta ruoasta syntyvän hapon. Kroonisessa munuaissairaudessa munuaisten kyky erittää happoja ja tuottaa bikarbonaattia voi heikentyä. Seurauksena voi olla metabolinen asidoosi, jota arvioidaan veren bikarbonaattipitoisuuden perusteella.
Happokuormaltaan pienempi, usein kasvipainotteinen ruokavalio voi auttaa hallitsemaan asidoosia tietyillä potilailla, mutta kyse ei ole yleisestä ”emäksisestä ruokavaliosta” eikä munuaissairauden kokonaisvaltaisesta hoidosta.
Yhteenveto: terveellinen ruokavalio, mutta väärät perustelut
Emäksinen ruokavalio on pikemminkin jälleen yksi trendi, johon liitetään tieteellisesti perusteettomia hoitolupauksia. Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että ihminen voisi tehdä koko elimistöstään emäksisemmän ruoan avulla ja siten poistaa tulehdusta, hidastaa ikääntymistä tai parantaa syöpää.
Ruokavalion hyödyt voidaan selittää paljon yksinkertaisemmin. Jos ihminen alkaa syödä enemmän hedelmiä ja kasviksia sekä vähemmän lisättyä sokeria, alkoholia ja ultraprosessoituja ruokia, hänen terveytensä voi todella parantua. Tämä johtuu uudesta, ravintoainepitoisemmasta ruokavaliosta.
Emäksinen ruokavalio havainnollistaa hyvin, kuinka järkeviin ravitsemussuosituksiin voidaan liittää harhaanjohtava selitys. Siksi kannattaa arvioida suositeltujen ruokien lisäksi myös sitä, millä luvattuja terveysvaikutuksia perustellaan.
Miten tieteen erottaa markkinoinnista?
Ruokavalio-ohjeisiin on syytä suhtautua erityisen varovasti, jos niiden antaja:
lupaa yhden ruokavalion parantavan useita eri sairauksia
kehottaa luopumaan lääkärin määräämästä hoidosta
esittää hoitoväitteitä ilman luotettavia tutkimuksia
myy ratkaisuksi ravintolisiä
väittää kritiikkiä lääketeollisuuden propagandaksi
ei kerro koulutuksestaan tai ammatillisesta pätevyydestään
Terve ihminen voi muuttaa ruokavaliotaan vointinsa, tavoitteidensa tai mieltymystensä mukaan. Sairauden yhteydessä ravitsemushoidon pitäisi kuitenkin perustua diagnoosiin ja tutkimustuloksiin, ja se tulisi suunnitella yhdessä asianmukaisen koulutuksen saaneen asiantuntijan kanssa.
Kun kohtaat uuden ruokavaliotrendin, kysy:
Tukevatko laadukkaat ihmistutkimukset annettuja lupauksia?
Hyötyykö neuvojen antaja jotenkin tämän ”ihmeratkaisun” markkinoinnista?
Terveellinen ruokavalio ei tarvitse toimiakseen ihmeellistä nimeä eikä keksittyä pseudotieteellistä selitystä. Emäksisen ruokavalion suosituksesta syödä enemmän tuoreita hedelmiä ja kasviksia voi olla hyötyä, mutta ei siksi, että ne tekisivät elimistöstä emäksisemmän. Hyvät ruokavalinnat kannattaa siis säilyttää ruokalistalla, mutta niiden ympärille rakennettuihin harhaanjohtaviin terveysväitteisiin on syytä suhtautua kriittisesti.
Jäikö artikkeli mieleen? Testaa muistisi vastaamalla alla oleviin kertauskysymyksiin. Kun vastaat kaikkiin oikein, ansaitset FitQ-tietopisteen. Saat tietopisteen jokaisesta artikkelista, jonka kysymyksiin vastaat oikein.
