Juotteko tekin joka aamu ”taikavettä” kehon pH-arvon ylläpitämiseksi? Juuri näin itseään terveysasiantuntijoiksi kutsuvat henkilöt suosittelevat nyt kaikkien aloittavan aamunsa. Lupauksena on, että emäksinen ruokavalio poistaa kehosta kaiken tulehduksen ja tekee teistä maailman terveimmän ihmisen. Jotkut väittävät, että näin voisi päästä eroon jopa syöpädiagnoosista.
Katsotaanpa tarkemmin, mistä emäksinen ruokavalio koostuu.
Emäksinen ruokavalio on jälleen suosioon noussut trendi, jonka mukaan ihmisen tulisi pitää kehonsa pH-arvo tasapainossa ruokavalion avulla. Nimittäin liiallinen happamuus kehossa aiheuttaa tulehdusta, nopeuttaa ikääntymisprosessia ja luo suotuisan maaperän syöpäsolujen syntymiselle.
Tämän korjaamiseksi tulisi siis syödä emäksisiä elintarvikkeita, jotta kehon pH-arvo pysyisi tasapainossa. Eräässä uutisportaalissa todetaan esimerkiksi, että juusto, maito, suola, liha ja viljat lisäävät veren happamuutta. Sen sijaan omenaviinietikan ja sitruunamehun nauttiminen vaikuttaa kehoon päinvastoin emäksisesti.
Mitä kehon pH ylipäätään tarkoittaa?
pH ilmaisee liuoksen happamuuden tai emäksisyyden. Mitä enemmän liuoksessa on vapaita vetyioneja, sitä happamampi ympäristö on ja sitä matalampi pH-arvo on.
Keho ei ole yksi suuri yhtenäinen nestesäiliö. Se koostuu monista erillisistä ympäristöistä, ja jokaisella niistä on oma pH-arvonsa, jota organismi säätelee kyseisen ympäristön tehtävän mukaisesti.
Esimerkiksi mahalaukun on oltava erittäin hapan. Mahalaukun sisällön pH voi olla noin 1–3. Tätä happamuutta tarvitaan proteiinien pilkkomiseen, pepsiinin aktivoimiseen ja monien ruoasta saatavien mikro-organismien tuhoamiseen. Siksi ei voida väittää, että happama ympäristö olisi elimistölle aina haitallista.
”Kehon pH” ei ole yksi tarkasti määritelty, mitattava arvo. Kehon eri osissa onkin oltava erilainen pH: mahalaukku on erittäin hapan, veri lievästi emäksinen ja virtsan pH voi vaihdella huomattavasti.
Kun lääketieteessä puhutaan happo-emästasapainosta, tarkoitetaan yleensä ennen kaikkea veren pH:ta. Veren normaali pH on noin 7,35–7,45, joten veri on luonnostaan jo hieman emäksinen.
Elimistö pitää veren pH-arvon hyvin kapealla alueella, sillä proteiinit, entsyymit, solukalvot, hermosto ja sydämen toiminta ovat riippuvaisia sopivasta pH-arvosta.
Mitä tapahtuu, jos veren pH poikkeaa tästä vaihteluvälistä?
Jos veren pH poikkeaa mainitusta vaihteluvälistä, lähes kaikkien proteiinien, entsyymien, ionikanavien ja solujen toiminta häiriintyy. pH-asteikko on logaritminen, eli muutos arvosta 7,4 arvoon 7,1 näyttää pieneltä, mutta todellisuudessa vetyionien määrä on noin kaksinkertaistunut.
Pienet poikkeamat eivät välttämättä sinänsä aiheuta oireita. Seuraavat oireet viittaavat erityisesti voimakkaisiin tai nopeasti kehittyneisiin happo-emäs-tasapainon häiriöihin.
Kun veri muuttuu liian happamaksi:
Ihminen alkaa hengittää nopeammin ja syvemmin.
Sydänlihaksen toiminta voi heikentyä.
Verenpaine voi laskea.
Kun veri muuttuu liian emäksiseksi:
Ionisoituneen kalsiumin määrä vähenee.
Lihaskouristuksia ja nykimistä esiintyy.
Mahdollisia sydämen rytmihäiriöitä.
Tämä osoittaa, että veren pH-arvoa ei kannata siirtää emäksisemmäksi. Se on pikemminkin kuin ruumiinlämpö, jolla on kapea normaali alue ja poikkeama kumpaankin suuntaan on haitallista.
Miten ruoat luokitellaan emäksisiksi?
Emäksisen ruokavalion maailmassa käytetään useimmiten termiä PRAL eli potential renal acid load. Se arvioi, kuinka paljon happamia tai emäksisiä jäämiä munuaisten on poistettava virtsan mukana ruoan aineenvaihdunnan jälkeen. Huomioon otetaan pääasiassa ruoan proteiini-, fosfori-, kalium-, magnesium- ja kalsiumpitoisuudet. Tämä järjestelmä kehitettiin kuitenkin munuaisten happokuormituksen ja virtsan pH:n arvioimiseksi, ei koko kehon kannalta.
Siten he luokittelevat yleensä hedelmät ja vihannekset sekä osan palkokasveista ”emäksisiksi”. Elimistö voi esimerkiksi muuttaa hedelmissä olevaa sitraattia vetykarbonaatiksi, minkä vuoksi munuaisten on eritettävä vähemmän happoa ja virtsa voi muuttua emäksisemmäksi.
”Happamiksi” kutsutaan usein lihaa, kalaa, munia, juustoa ja viljaa, koska jotkut proteiineissa olevat aminohapot voivat aineenvaihdunnan aikana tuottaa sulfaatteja ja fosfaatteja, joiden poistaminen kuormittaa munuaisia.
Tämä tarkoittaa, että emäksinen ruoka ei ole kemiallisesti emäksistä, vaan se on luokiteltu tähän ryhmään PRAL-arvon perusteella.
Tutkimuksissa käytetään muun muassa PRAL-arvoa ruoan mahdollisen happokuormituksen arvioimiseen, mutta internetissä leviävät emäksisten ja happamien ruokien luettelot eivät välttämättä noudata tätä järjestelmää johdonmukaisesti.
Mihin emäksinen ruokavalio todellisuudessa vaikuttaa?
Terveellä ihmisellä tavanomainen ruokavalio ei muuta veren pH-arvoa merkittävästi, koska keuhkot, munuaiset ja puskurijärjestelmät pitävät sen vakaana. Ravinnosta johtuva happokuormitus voi tulla merkittävämmäksi esimerkiksi munuaissairauksien yhteydessä, kun munuaiset eivät enää pysty poistamaan happoja riittävän tehokkaasti.
Tällainen ruokavalio vaikuttaa selvimmin virtsan pH-arvoon, sillä munuaisten on poistettava aineenvaihdunnassa syntyneet happamat ja emäksiset yhdisteet elimistöstä.
Ruoka voi vaikuttaa tilapäisesti myös suun, mahalaukun ja suoliston pH-arvoon, mutta nämä muutokset ovat yleensä paikallisia ja väliaikaisia. Suun tai mahalaukun pH-arvon muutos ei tarkoita, että samanaikaisesti olisi muuttunut myös veren pH-arvo.
Mihin virtsan pH-arvo voi vaikuttaa?
Virtsan pH vaikuttaa siihen, kuinka hyvin eri aineet liukenevat virtsaan. Siksi virtsan pH-arvo on tärkeä esimerkiksi munuaiskivien kannalta. Hapan virtsa voi edistää virtsahappokivien muodostumista, kun taas liian emäksinen virtsa voi edistää kalsiumfosfaattikivien muodostumista.
Virtsan pH:lla on siis tärkeä fysiologinen vaikutus, mutta sen vaikutus rajoittuu pääasiassa munuaisiin ja virtsateihin. Emäksisempi virtsa ei tarkoita parempaa terveyttä eikä se osoita veren tai muiden kudosten pH:ta.
Emäksinen ruokavalio ja tulehdus
Emäksisen ruokavalion ruokalistalla on yleensä enemmän hedelmiä ja vihanneksia, palkokasveja ja muita jalostamattomia kasviperäisiä ruokia. Samalla suositellaan vähentämään lisätyn sokerin, alkoholin, runsaasti jalostettujen elintarvikkeiden ja jalostetun lihan kulutusta. Tällainen muutos voi todellakin parantaa terveyttä ja vähentää joitakin krooniseen tulehdukseen liittyviä indikaattoreita.
Syynä ei kuitenkaan ole kehon emäksisyyden lisääntyminen. Hyöty voi johtua suuremmasta kuitu-, vitamiini- ja kasviperäisten bioaktiivisten yhdisteiden saannista, suoliston mikrobiomin muutoksesta tai painonpudotuksesta.
Myöskään mikään ruokavalio ei voi poistaa kaikkea tulehdusta kehosta. Tulehdus on immuunijärjestelmän normaali reaktio, ja sen kroonisen jatkumisen taustalla voi olla monia erilaisia syitä.
Miten emäksinen ruokavalio muka parantaa syöpää?
Emäksisen ruokavalion väite syövän hoitamisesta perustuu havaintoon, että kasvaimen ympäristössä voi olla happamampi ympäristö. Tästä tehdään virheellinen johtopäätös, että happamat ruoat aiheuttivat tämän ympäristön ja että emäksiset ruoat voisivat neutraloida sen. Itse asiassa happamman ympäristön aiheuttavat kasvaimen oma muuttunut aineenvaihdunta ja puutteellinen verenkierto.
Virtsan emäksisemmäksi muuttaminen ei muuta kasvaimen ympäristöä emäksiseksi. Myöskään veren pH-arvoa ei voida nostaa ruokavalion avulla niin, että se tuhoaisi syöpäsoluja.
Joissakin havainnointitutkimuksissa suurempi ruokahappokuormitus on yhdistetty syöpäriskiin, mutta tämä ei todista, että syynä olisi veren tai ”kehon” happamuus. Kliinistä näyttöä siitä, että emäksinen ruokavalio parantaisi olemassa olevaa syöpää, ei ole.
Mahdollinen poikkeus: krooniset munuaissairaudet
Terveellä ihmisellä munuaiset pystyvät poistamaan tavallisesta ruoasta syntyvän hapon. Kroonisessa munuaissairaudessa munuaisten kyky erittää happoja ja tuottaa bikarbonaattia voi heikentyä. Tämän seurauksena potilaalle voi kehittyä metabolinen asidoosi, jota arvioidaan veren bikarbonaattipitoisuuden perusteella.
Happokuormitusta vähentävä, eli usein kasvispainotteinen ruokavalio, voi auttaa valikoituja potilaita hallitsemaan asidoosia, mutta se ei ole yleispätevä ”emäksinen ruokavalio” eikä hoito munuaissairauksiin kokonaisuudessaan.
Yhteenvetona: terveellinen ruokavalio, mutta väärä perustelu
Emäksinen ruokavalio on pikemminkin vain yksi trendi, johon liitetään tieteellisesti perusteettomia hoitolupauksia. Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että ihminen voisi ruokavaliollaan muuttaa koko kehonsa pH-arvoa mitenkään emäksisemmäksi ja sen avulla poistaa tulehdusta, hidastaa ikääntymistä tai hoitaa syöpää.
Ruokavalion hyödyt ovat paljon helpommin selitettävissä. Kun ihminen alkaa syödä enemmän hedelmiä ja vihanneksia sekä vähemmän lisättyä sokeria, alkoholia ja ylikäsiteltyjä elintarvikkeita, hänen terveytensä voi todellakin parantua. Tämä johtuu ihmisen uudesta, ravinteikkaammasta ruokavaliosta.
Emäksinen ruokavalio on hyvä esimerkki siitä, miten järkeviin ravitsemussuosituksiin voidaan liittää harhaanjohtava selitys. Siksi on syytä arvioida paitsi sitä, mitä ruokia suositellaan, myös sitä, millä perusteilla niiden terveysvaikutuksia perustellaan.
Kuinka erottaa tiede markkinoinnista?
Erityisen varovainen on oltava kaikenlaisten ruokavalioneuvojen suhteen, jos neuvoja:
lupaa, että yhdellä ruokavaliolla voidaan hoitaa useita erilaisia sairauksia
suosittelee luopumista lääkärin määräämästä hoidosta
antaa hoitolupauksia ilman luotettavia tutkimuksia
myy ravintolisiä ratkaisuna
kutsuu kritiikkiä lääketeollisuuden propagandaksi
ei ilmoita koulutustaan tai ammatillista pätevyyttään
Terve ihminen voi muuttaa ruokavaliotaan oman olonsa, tavoitteidensa tai mieltymystensä mukaan, mutta sairauden sattuessa ruokavaliohoidon tulisi perustua diagnoosiin ja tutkimustuloksiin, ja se tulisi suunnitella yhdessä asianmukaisen koulutuksen saaneen asiantuntijan kanssa.
Kun näet uuden ruokavaliotrendin, kysy:
Perustuvatko lupaukset laadukkaisiin ihmistutkimuksiin?
Saako neuvonantaja taloudellista hyötyä tämän ”ihmeratkaisun” mainostamisesta?
Terveellinen ruokavalio ei tarvitse toimiakseen ihmeellistä nimeä eikä keksittyä pseudotieteellistä selitystä. Emäksisen ruokavalion suositus syödä enemmän tuoreita hedelmiä ja vihanneksia voi olla hyödyllinen, mutta ei siksi, että ne tekisivät kehosta emäksisemmän. Siksi kannattaa jättää ruokavalioon hyvät ruokavalinnat, mutta suhtautua kriittisesti niihin liittyviin harhaanjohtaviin terveysväitteisiin.
Jäikö artikkeli mieleen? Alla on kertauskysymyksiä — vastaa kaikkiin oikein ja ansaitse FitQ-tietopiste. Keräät tietopisteitä jokaisesta artikkelista, jonka kysymyksiin olet vastannut oikein.
